Tunnelmia Tamperrada 2019 -ruokafestivaaleilta

Huberin pintxoista löytyi oma suosikkini

Keskiviikkona hyppäsin junaan ja suuntasin Tampereelle osallistuakseni ensimmäistä kertaa Tamperrada-tapahtumaan, joka on Suomen suurin ruokafestivaali. Vuodesta 2013 järjestetyn tapahtuman ydin on mukana olevien tamperelaisravintoloiden kesken käytävä pintxokilpailu. Tänä vuonna kilpailupintxoja tarjoili ennätykselliset 62 ravintolaa. Festivaaliviikko kestää maanantaista perjantaihin. Vielä siis ehtii!

Viikinkiravintola Haraldin lohipastramitikku

Festivaali on mainio tapa saada ihmiset tutustumaan lukuisten eri ravintoloiden tarjontaan ja tunnelmaan pienellä rahalla. Pintxot maksavat 3 euroa kappale ja joissain paikoissa on myös edullisempia pakettitarjouksia. Täytyy sanoa, että tunnen Tampereen keskustan ravintolat nyt melkein paremmin kuin kotikaupunkini Helsingin.


Winebridgen herkullinen thaimaalainen katkarapu ja tulinen mangosalsa oli yksi suosikkejani.

Mikä on pintxo?

Baskinkielinen sana pintxo tarkoittaa lävistettyä ja tyylipuhdas annos koostuu cocktailtikulla tms. lävistetystä suupalasta, jonka pohjana on viipale vaaleaa patonkia. Erona espanjalaiseen tapakseen on, että annos on pieni kerralla nautittava suupala. Tampereella tikuista oli suureksi osin luovuttu ja annosrakennettu pieneen astiaan tai leipäpalalle.

Tapahtuman juuret ovat Baskimaan San Sebastianissa, jossa voi tapahtuman aikana kulkea ravintolasta toiseen nauttimassa pintxon ja pienen kulauksen viiniä tai olutta.

Näin helsinkiläisenä olin onnekas, että minulla oli Tamperrada-oppainani rakkaat tamperelaiset bloggaajakollegat Savusuolaa ja Dioriina, joilla oli tietysti ennestään kokemusta tapahtumasta ja ylipäätään Tampereen ravintolatarjonnasta. Minne kannattaa mennä, minne taas ei.

Ehdimme seitsemän tunnin aikana käydä 14 ravintolassa. Kaikkiaan paikkoja on siis viikon aikana tarjoilla yli 60. Itse maistoin kussakin paikassa vähintään kisapintxon.

Tillikan pihlajanmarja jälkiruokjapintxo oli raikas ja kivan hapokas. Paras jälkkäreistä.

Tässä kierroksemme pintxot


Hygge: Kisapintxo oikealla on voileipäkakku kalkkunaa, myskikurpitsaa, vuohenjuustoa ja lupiinia.
Kalvakka ja aika mauton kokonaisuus maistui lähinnä kuorrutteen tuorejuustolle. Kaipasi jotain potkua.

Toisessa saaristolaisleivällä, sipulihilloketta, sienisalaattia ja kinkkua. En oikein tajunnut tätä ylimakeaa kokonaisuutta. Ensimmäinen mielleyhtymä oli joulu. Makumaailma muistutti sitä suolaisen ja makean sekamelskaa joka on lautasella jouluaterian jälkeen.


Ravintola Myllärit: Kisapintxo palvattua ankkaa, punaherukka creme, sokeroitu ruusun terälehti, ankanrasvassa paistettu perunarösti. Olen ankkafani ja tämä oli varsin hyvä. Ankan maku tuli hyvin esiin. Makeutta tai hilloisuutta olisin kaivannut himpun lisää koska rösti teki kokonaisuudesta todella rasvaisen.

Toinen pintxo jokirapuleipä oli mukavan tulinen paholaisenhillon ansiosta.


Ravinteli Bertha: Kisapintxo kukkakaali, kerma ja turska. Wow! tämä oli semmoinen mind fuck annos. Paahdettu kukkakaali ja kinuskimainen turskakerma. Yksi parhaita annoksia.

Itselläni lisäksi hevostartar, joika oli varsin raikas ja maukas.


Be Calm & Buzz On: Kisapintxo rapukroketti, harissajogurtti ja versosalaatti ei ollut odotusten veroinen. Ei maistunut rapu ollenkaan vaan mieleen tuli äidin kanarisotto 80-luvulta. Maistui siis kanaliemikuutiolta ja currylta.


Toisena annoksena katkarapua, kaktusta ja paahdettuja sirkkoja. Tämä oli erittäin herkullinen. Erityisesti pidin pikkelöidystä kaktuksesta.


Armas Kuppila: Kisapintxo focaccia, selleri ja dukkah. Ihan ok vege annos. Rapea lehtikaalisipsi kiva lisä. Jälkkäriannos lemonposset oli järjettömän hyvää!!


Dining 26 by Arto Rastas: Kisapintxo aprikoosilla ja habanerolla maustettu hevospastrami, briossi ja hapatettua piparjuurta. Erittäin maukas ja maanläheinen makumaailma. Piparjuuri toimi raikastaen kokonaisuutta.


Ravinteli Huber: Kisapintxo riimikypsennettyä dry aged entrecotea ja piparjuurta. Odotin enemmän makua, särmää ja suolaa tämä ainakin kaipasi. Vähän ujo annos. 

Huberin savustettu simpukka oli oli oma suosikkini kaikista illan pintxoista. Siitä ei makua ainakaan puuttunut. Tulossa kuulemma myös listalle nytr syksyllä. Sääli ettei ollut kisa-annos.

Punajuuritartar oli säilykepunajuurta lisukkeilla. Hiukan liian rosollia mun makuun.



Ravintola Astor: Kisapintxo yrttikuorrutettu karitsankyljys, valkosipuli-selleripyree. Tämä oli pettymys. karitsa ei ollut erityisen hyvää, maistuen härskiltä rasvalta. 

Toinen annos sokerisuolattu lohi pelasti tilanteen ollen raikas ja mauiltaan sekä rakenteeltaan selkeä.


Winebridge: Kisapintxo pekonituulihattu oli outo ja vähän tylsä paikan muiden annosten rinnalla. Jokainen annos esitteli eri maata. 

Suomea esittävä kalakukko oli lähinnä karjapiirakka kalalla ja lantulla. Liikaa voita päällä. 

Hong Kongin katkarapu Dim-Sum oli maukas ja ehdoton suosikkini oli Thaimaan rapeakuorinen katkarapu ja tulinen mangosalsa.


Viikinkiravintola Harald: Kisapintxo haihyökkäys eli hapanhaita ja savusärkimousse ja hauenmäti. Kokonaisuus olisi ollut parempi ellei rasvaista moussea olisi ollut ihan niin paljon. Hapanhai oli todella voimakkaan kalaista ja vaatii toki jotain pehmentävää seurakseen. Erikoinen tämä ainakin oli.

Toinen annos lammassäräleipänen. Ihan ok. Ei kovin erikoinen. Lohipastramitikku oli mukavan maukas pikkupala.


Ravintola Henriks: Kisapintxo mustekalaa, mansikkasalsaa ja parmesaania. Erittäin hyvä koostumus mustekalassa vaikka olisikin saanut olla makua lisää. Parmessani oli lopussa vähän turhan dominoiva ja jäi suuhun pyörimään.


Tillikka: Kisapintxo piparjuurimaustettu härkäkroketti, pottuvaahto. Testivoittaja! Tämän äänesti omaksi suosikkipintxokseni. Minua viehätti annioksen kotoiset aidot maut. Pottuvaahtoa olisi voinut syödä ämpärillisen!

Toisena annoksena pihlajabavaroise, pihlajakreemiä ja karamellisoitua valkosuklaata. Aivan järjettömän ihana jälkiruoka. Aito raikas ja hapokas pihlajamarjan maku.


Champagne Bar Santé: Kisapintxo vegaaninen hummuskääretorttu oli kierroksen maukkain lajissaan, vaikka makukierroksia saa voileipäkakuissa laittaa jatkossa reippaasti lisää! Eikä rakennekaan olisi hullumpi idea. 

Jälkiruoka jäätelötuutit olivat parasta jäätelö pitkään aikaan! Laseissa tietysti upeaa roseesamppanjaa! Santé!


O Boteco: Kisapintxo Valentines Day aka grillattuja kanansydämiä, vermutti-sipulihilloketta ja chiliä. Parhaat koskaan syömäni kanansydämet ja hyvä kokonaisuus. Vermuttia en kyllä löytänyt sipulihillosta. Tältä näyttää muuten puhdasoppinen pintxo!


Tapas Bar & Sidreria Inez: Kisapintxo simpukkavene "La Nina", simpukkaa, anjovista, tuorejuustoa ja viikunaa. Tämäkin oli hienoinen pettymys kivasta ulkonäöstä huolimatta. Suolaton eikä simpukkaa ainakaan löytynyt mausta. Eniten maistui viikunahillo ja siinä seissyt rosmariininlehti.

Toisen annoksen brie ja hillo nyt oli vaan tuommoinen perusjuttu jota voin tehdä kotonakin. Enemmän juusto-osaston konsulenttiannos kuin ravintola-annos.


Kokonaisuutena Tamperrada oli aivan mahtava kokemus. Minulle avautui illan kuluessa aivan uusi ja mielenkiintoinen Tampere. 

Erityiskiitokset ravintoloille superihanasta palvelusta kautta linjan. Erityismaininnan ansaitsee anniskelupolitiikka, jossa tarjolla on piueniä maisteluannoksia viiniä, siideriä ja olutta. Annoksia sai myö puolitettua! Kukaan ei halua tai jaksa juoda täysiä annoksia tällaisten pienien annosten kanssa. 

Kattaus oli hengästyttävän laaja, mutta onneksi Tampereen keskustassa ravintolat olivat suht lähekkäin. Olisi ollut kiva lähteä etäämmällekin vaikka Näsinneulaan, mutta aika ei riittänyt. Monta hyvää paikkaa jäi käymättä.

Ainut miinus on tapahtuman mobiilikäyttöliittymä. Navigointi on tosi hankalaa varsinkin ulkopaikkakuntalaiselle. Tokihan kartta aukeaa kännykkään, mutta toimi ainakin meillä vähän miten sattuu ja mobiilisivusto on jotenkin sekava.

Kiitos Tamperrada! Ensi vuonna ehdottomasti uudelleen.

(Tämä ei ollut kaupallinen yhteistyö. Kaikki annokset ja juomat maksettu itse)





2 kommenttia

  1. Kiitos vinkeistä!Tänään maistetaan niin monta kuin ehditään.

    VastaaPoista
  2. Toi on niin kiva tapahtuma. Nyt levinnyt vähän jo liikaakin ravintoiloihin. Alkujaan mukana oli vain murto-osa. Parasta on kiertää ja istua hetken, ja aistia tunnelmaa. :)

    VastaaPoista

Kiitos kun laitoit viestiä! Se julkaistaan tarkistuksen jälkeen.
Terkuin, Kulinaari