Hortoilu tekee hyvä keholle ja mielelle sekä kasvis-munakasmuffinit

Postaus on toteutettu yhteistyössä Forest Foodyn kanssa.


Voisi karrikoidusti sanoa, että minut on kasvatettu metsässä. Minulla on erittäin vahvat muistikuvat metsässä kulkemisesta, marjastuksesta ja sienestämisestä, niin pitkältä ajalta kuin pystyn muistamaan. Mukana olivat tietysti vanhempani, mutta ehkä vahvimmat muistot syntyivät Elsa-mummini seurassa kesämökin lähimetsissä, jossa keräsimme marjojen ja sienien lisäksi myös askartelu- ja rakentelumateriaaleja sekä tutustuimme kasveihin.


Sain mahdollisuuden verestää noita ihania muistoja hieman uudella kulmalla kesäkuun lopussa, kun sain kutsun osallistua Forest Foodyn villiyrttiretkelle Mustikkamaalla Helsingissä.

Katso postauksen lopusta myös superherkullisten kasvis-munakasmuffinien resepti, joissa käytin mm. kuivattua voikukkaa ja nokkosta.


Mikä on Forest Foody?

Forest Foodyn missio on tuoda esille suomalaisten lähiluonnonantimien käyttömahdollisuuksia niin koti- kuin ammattikeittiöille. Forestfoody.fi on markkinapaikka, jossa villikasvien keruupalveluita ja artesaanituotteita voi tilata suoraan kerääjiltä tai tuottajilta. Lisäksi tarjolla on erilaisia kursseja ja retkiä, joissa tutustutaan luonnonantimien maailmaan ja opitaan tunnistamaan ja keräämään mm. villiyrttejä.


Keruupalvelun avulla Forest Foody tarjoaa mahdollisuuden tilata suomalaista, puhdasta ja ekologista villiruokaa helposti omalle kotiovelle tai yrityksen toimipisteeseen, suoraan sertifioiduilta ammattikerääjiltä. Tuotteet kerätään aina satokauden ollessa parhaimmillaan ja keruupalvelun kautta tiedät tuotteen alkuperän tarkasti, tuet suomalaista pienyrittäjätoimintaa ja saat aina varmuudella puhdasta juuri kerättyä lähiruokaa. Kestävää kehitystä parhaimillaan.

Keruupalvelun kautta voit tilata villikasveja, sieniä ja marjoja. Palvelun kautta voi myös olla yhteydessä kerääjiin sekä tuottajiin saadaksesi lisätietoa heidän tuotteistaan ja palveluistaan. Tuotteita voi tilata myös ennakkoon ennen varsinaisen satokauden alkamista.


Varsinaisten satokausien ulkopuolella Forest Foodyn valikoimassa on runsaasti kuivattuja ja pakastettuja luonnonantimia sekä muita luonnon- ja artesaanituotteita.


Kun ajattelen esimerkiksi itseäni tällaisena kaupungissa asuvana kuluttajana, jolla ei ole hirveästi mahdollisuuksia lähteä itse keräilemään, on keruupalvelu oivallinen tapa päästä nauttimaan tuoreista, puhtaista luonnonantimista. 

Mustikkamaalla järjestetyllä villiyrttiretkellä meitä opasti hortoilun saloihin ihana hortaohjaaja Riikka Rängman. Hänen Puikelo-yrityksensä tarjontaan voit tutustua täällä.


OHJEITA KERÄÄMISEEN


  • Kerää vain tuttuja kasveja
  • Valitse paikka huolella
  • Älä kerää 25-50 metriä lähempää vilkaasti liikennöityä tietä


Älä kerää: 

  • kaupunkien ja taajamien keskustoista
  • saastuttavien teollisuuslaitosten läheisyydestä
  • keinolannoitetulta ja torjunta-ainein käsitellyltä alueelta

Kerää:

  • kuivalla säällä ja aamukasteen haihduttua
  • ilmavaan koriin tai pussiin
  • terveitä ja virheettömiä kasvinosia
  • sesongin mukaan ja luontoia kunnioittaen
  • Muista hygienia ja käsittele heti keräämisen jälkeen


Keruu jokamiehenoikeudella:
Tarvitset maanomistajan luvan aina kun keräät puuvartisten kasvien lehtiä ja neulasia. Myös silloin jos keräät myyntiä varten paljon kasveja, esim. mustikan versoja.
Lue lisää jokamiehenoikeuksista.

MITÄ ON HORTA?

Horta on kreikkaa ja tarkoittaa kaikkea villiä vihreää luonnosta löytyvää syötävää. Villivihannesten ja -yrttien käyttö on kovassa nosteessa ja kiinnostus niitä kohtaan kasvaa koko ajan. Suomessa näitä ravinteikkaita ja puhtaita luonnonantimia on totuttu pitämään enemmänkin pula-aikojen hätäravintona ja rikkaruohoina. Monilla niistä on myös pitkä historia rohdoskasveina, joka on melkein jo päässyt unohtumaan.


Hortoilu syntyi 2000-luvun alussa Kivimetsän pariskunnan toimesta edistämään villivihannesten käyttöä meidän tavallisten ihmisten arjessa. Ajatuksena on keskittyä helposti tunnistettaviin maukkaisiin kasveihin, joita löytyy koti- ja lähiympäristöstä.

Postauksen lähdemateriaalina on käytetty myös ostamaani Raija ja Jouko Kivimetsän Hulluna Hortaan -kirjaa, jonka suosittelen jokaisen asiasta kiinnostuneen hankkimaan.



Villiyrttiretkellä Mustikkamaalla tutustuimme muutamiin yleisiin luonnonyrtteihin:


VOIKUKKA

Voikukka on arvokkaimpia ja ravinteikkaimpia luonnonkasvejamme. Nuoret, heleänvihreät ja sileälaitaiset lehdet voidaan käyttää tuoreina, pakastettuina tai kuivattuina teenä, salaatin seassa tai viherjauheena, muhennoksissa, yrttisilppuna, keitoissa tai smoothieissa. Sahalaitaiset suuret lehdet ovat kitkerän makuisia, eikä kitkeryys katoa edes ruoanvalmistuksessa.

Juuret sopivat mausteeksi keittoihin, kaljaan tai muihin juomiin. Onhan voikukan juuria käytetty myös paahdettuna kahvin tapaan.


Auenneista mykeröistä voi valmistaa simaa tai viiniä ja kukat antavat mehulle aurinkoisen värin. Mykeröt sopivat myös annoskoristeiksi munakkaisiin ja niitä voi säilöä kapristen tapaan. Kukinnot sopivat myös paistettavaksi pannulla ja nikistä voi keittää siirappia ja hilloa.

Voikukka sisältää betakaroteenia, B-, C-, K1 ja D-vitamiinia, kaliumia sekä rautaa, fosforia, magnesiumia, luteenia ja inuliinia. Voikukanlehdissä on enemmän vitamiinen ja vähemmän nitraatteja kuin viljellyissä salaateissa.

Voikukka on vanha rohdoskasvi, jolla on maksaa, munuaisia ja verta puhdistava vaikutus. Lisäksi se edistää ruokahalua, virsaneritystä ja vähetää turvotusta. Voikukasta on apua kihtiin ja reumaan.




VUOHENPUTKI

Vuohenputkeen törmää kaikkialla ja moni koittaa turhaan taistella kasvustoja vastaan kotipuutarhassa. Mutta älä turhaan tuskaile kitkemisen kanssa, vaan herkuttele aina tuoreella sadolla.

Vuohenputken tunnistaminen on tärkeää, sillä sen voi sekoittaa myös myrkyllisiin kasveihin. Varsi on ontto ja putkimainen. Latvassa on pienten valkoisten tai vihertävänvalkoisten kukintojen muodostama sarjakukinto. Lehdet ovat kolmisormiset ja lehdykät epäsymmetriset.Lehdet ovat päältä heleänvihreät ja alta sinertäviä.


Tunnistusta helpottaa varren kolme pääruotia, joissa kussakin kolme lehteä sekä varressa oleva kouru.

Nuori vuohenputki on herkullinen villivihannes, jonka tuoksu on voimakkaan porkkanamainen ja sellerimäinen. Maussa erottuu myös selkeästi porkkana, varsiselleri sekä pippurinen mausteisuus.

Kerää syötäväksi aiotut vuohenputken lehdet nuorina. Ne sopivat munakkaisiin, pastakastikkeisiin, keittoihin ja suolaisiin piirakoihin. Sitä voi hyvin käyttää kuten pinaattia, eli kokeile myös pannukakkuun ja ohikaisiin. Nuoria lehtiä kannattaa myös säilöä pakastamalla ja kuivaamalla.

Vuohenputki sisältää runsaati C-vitamiinia, rautaa ja magnesiumia. Erityisen tunnettu kasvi on kihtilääkkeenä ja kasvin lehdistä on valmistettu mm. hauteita kipua lievittämään. Lisäksi vuohenputki edistää virtsaneritystä ja auttaa iskias- ja nivelkipuja.



MAITOHORSAMA

Maitohorsma on myös hyvin eleinen kasvi eteenkin hakkuuaukeilla ja muilla avoimiksi jääneillä alueilla. Sitä esintyy myös rannoilla, niityillä, tienvarsilla ja joutomailla.

Koko kasvi kelpaa syötäväksi ja se on erittäin monikäyttöinen. Keväällä esiinpuskevat versot voi nauttia parsan tapaan ryöpättyinä tai paistettuina.

Seuraavaksi voi käyttää nuoret vaaleanvihreät lehdet salaattiin ja kuullotettuina munakkaisiin, muhennoksiin ja sosekeittoihin. Kuivattua horsamaa voit käyttää myös makeissa leivonnaisissa jälkiruoissa ja smoothieissa.


Maitohorsman lehdet sisältävät runsaasti C-vitamiinia, valkaisaineita, karoteenia ja hivenaineita.

Rohdoskasvina maitohorsman kukkia ja lehtiä on käytetty lievittämään jännitysperäistä vatsakipua, närästystä sekä vatsatautiin. Haudukkeella voi kurlata suuta ja nielua.

Kaunis horsmankukka sopii myös kakkujen ja ruokien koristeluun.



ISOMAKSARUOHO

Kasvi on monivuotinen ja löytyy helposti kallioisilta alueilta. Isomaksaruohon paras tunnusmerkki ovat pulleat mehikasvimaiset lehdet, jotka ovat ruodittomat. Kasvin varsi on usein punertava.

Isomaksaruohoa kannattaa kerätä maltillisesti ja nauttia tuoreeltaan satokautena. Maku on aloemainen ja lehdet kannattaa käyttää kokonaisina, jotta mehukas suutuntuma säilyy. Lehdet kestävät kevyesti kypsennystä ja ovat mainio lisä vaikka wokkiin. Itse olen maistanut isomaksaruohon lehtiä mm. tartarin lisäkkeenä. Kokeile myös salaateissa avokadon ja juuston kanssa.

Perimätiedon mukaan isomaksaruoholla on syöpää torjuvia ominaisuuksia ja siitä on käytetty virkistämään munuaisia. Kasvi sisältää runsaati antioksidanttisia flavonoideja.




SIANKÄRSÄMÖ

Asterikasveihin kuuluva siankärsämö viihtyy pihoilla, sorakentillä, niityillä, pelloilla, ojanvarsilla ja metsissä. Sitä on käytetty tuhansia vuosia niin ravinnoksi kuin rohtonakin. Kasvi on hyvin helppo tunnistaa ja sen tuoksu on voimakkaan aromaattisen ryytimäinen.


Nuoret lehdet ovat tässäkin parhaat nautittaviksi. Ne sopivat sellaisenaan salaatteihin tuomaan mausteista makua. Siankärsämö sopii erityisen hyvin lampaalle sekä riista-, sieni- ja villikalaruokiin. Kaali ja juurekset nousevat aivan uudelle tasolle siankärsämön kera. Yrteistä makupareina toimivat timjami, basilika ja rakuuna. Siankärsämöteellä korvaat esimerkiksi kasviliemen ruoanlaitossa.

Siankärsämö sisältää runsaasti magnesiumia, mangaania, flavonoideja, eteerisiä öljyjä, glikosideja sekä luonnon salisylaatteja. Lisäksi seleeniä, kaliumia sekä C- ja E-vitamiineja.

Siankärsämötee hellii vatsaa ja suolistoa. Kasvilla on myös verenvuotoa ehkäisevä ja maksaa puhdistava vaikutus. Huuliherpeksen rakkuloille tepsii siankärsämöhaude ja puhdistaminen teellä.




POIMULEHTI

Ojanpientareilla, niittyjen ja purojen varsilla kasvava poimulehti on erityisesti naisia hoitava villiyrtti, sen kuukautis- ja vaihdevuosivaivoja sekä hormonitoimintaa tasapainottavan vaikutuksen vuoksi.

Nuoret, vaaleanvihreät ja vielä suppuiset pienet lehdet maistuvat parhaimmalta sekä sellaisenaan että kypsennettynä salaateissa, marinadeissa, pestona ja leivän päällä. Lehdet toimivat pinaatin tapaan munakkaissa ja keitoissa. Kuivattu poimulehti sopii viherjauheeksi ja teeainesta. Lehtiä voi myös pakastaa nopean ryöppäyksen jälkeen.

Poimulehdessä on todella paljon C-vitamiinia – jopa nelinkertainen määrä appelsiiniin verrattuna.

Rohdoskasvina se lievittää kipuja, tulehduksia, supistaa limakalvoja ja edistää ruoansulatusta. Se auttaa myös ripuliin ja verenvuotoihin.



NOKKONEN

Suomen villivihanneksista ehdottomasti tunnetuin. Kerää nokkosen nuoria latvaversoja ja lehtiä niin nokkonen tuottaa jatkuvasti uutta satoa. Älä kuitenkaan poimi nokkosta liian typpipitoisilta paikoilta ja heti sateen jälkeen. Kerätessä ja käsiteltäessä tuoretta nokkosta tulee käyttää paksuja käsineitä.

Huuhtele ja ryöppää nokkoset parin minuutin ajan ennen ruoaksi valmistusta tai pakastamista nokkosen sisältämän nitraatin poistamiseksi. Käyttä pinaatin tapaan esimerkiksi salaattiin, piiraisiin, pestoon tai vaikka sämpylöiden mausteena.


Lisää kuivattua nokkosta viherjauheen tapaan puuroon, smoothieen. Nokkonen on oikeaa superruokaa sisältäen runsaasti rautaa, sinkkiä, kalsiumia, kaliumia, magnesiumia sekä C-, D-, A, B-, E- ja K-vitamiineja.

Nokkosta on tunnettu rohdoskasvi ja sillä on todettu olevan suotuisia vaikutuksia turvotukseen, verenpaineeseen, verensokeriin ja anemiaan. Se irrottaa limaa ja edistää ruoansulatusta, lisää testoronin eritystä ja vahvistaa hiuspohjaa. Nokkosen keitinvesi on tunnetusti erinomainen hiusten- ja ihonhoitoaine.


Kuva: Waldo93 / Pixabay


HORTOILU TEKEE HYVÄÄ KOKO KEHOLLE

Luonto tarjoaa meille sekä ruumiin että hengen ravintoa. Metsän mielenterveyttä kohentavasta vaikutuksesta on paljon tutkittua tietoa. Ja kyllähän sen huomaan itsekin kun pääsee pitkästä aikaa täältä kivierämaasta luontoon samoilemaan. Jo pienessä ajassa rentoudumme, mieliala kohenee, syke laskee ja kielteiset ajatukset vähenevät. Kun käy metsässä säännöllisesti, alkaa se vaikuttaa myös yleiseen jaksamiseen. Luonnossa liikkuminen tarjoaa aivoille täysin erilaisia ärsykkeitä kuin liikenteessä liikkuminen ja älylaitteen räplääminen. Kun luonnossa kulkee esimerkiksi villiyrttejä, marjoja tai sieniä keräillen, tulee huomaattaan myös liikkuneeksi todella paljon.


Jonkin verran on myös tutkimusnäyttöä marjojen ja villiyrttien syömisen suolistomme mikrobikantaa vahvistavasta vaikutuksesta. Vahva mikrobikanta puolestaan vahvistaa immuniteettiämme. Lisäksi esimerkiksi luonnonyrteillä on useita aineenvaihduntaan sekä muuhun terveyteen vaikuttavia ominaisuuksia.


KASVIS-MUNAKASMUFFINIT (12 kpl)

12 kananmunaa
Maldon-suolaa
mustapippuria myllystä
1 dl kesäkurpitsaa pieninä kuutioina
1 dl sienikuutioita
1 dl kevätsipulia hienonnettuna
1 rkl kasviöljyä + hieman vuoan voiteluun
1 tl kuivattua nokkosta
1 tl kuivattuja nokkosensiemeniä
1 tl kuivattua voikukkaa

Voitele 12 pesäinen muffinivuoka ja lämmitä uuni 180 asteeseen.

Kuullota kesäkurpitsa, kevätsipuli ja sienet hetken aikaa kasviöljyssä.

Vatkaa munien rakenne rikki nokallisessa kulhossa ja mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita munamassan joukkoon kuivatut nokkonen ja voikukka. Jaa seos tasaisesti muffipellille, niin että kupit ovat puolillaan. Annostele kasvis-sieniseos tasaisesti munaseoksen joukkoon.

Paista uunin keskitasolla 20 minuuttia.

Nauti lämpimänä tai kylmänä. Nämä munakasmuffinit sopivat aamupalaksi, kevyeksi lounaaksi tai ovat kiva pikkusuolainen tarjottava.


Lue villivihanneksista ja ruoan tulevaisuudesta lisää aiemmista postauksistani
Tutkimusmatkalla huomisen ruokapöytään sekä Makunsa kullakin ja tottumus on toinen luonto.

Millaisia kokemuksia sinulla on hortoilusta ja villiyrttien ja -kasvisten käytöstä ravintona ja rohtona?


Villiyrttiretki, kuivatut nokkoset sekä voikukka saatu tuotenäytteinä Forest Foodylta.

2 kommenttia

  1. Kiitos erinomaisesta hortoilu-postauksesta! Villiyrtit kiinnostavat minuakin aina vaan enemmän. Vietin lapsuuteni maalla lähellä luontoa ja nyttemmin muistot noilta ajoilta lämmittävät!
    Hyvää kesän jatkoa Kimmo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena! Tässä alkavat itsellänikin lapsuuden opit taas palautua mieleen. Ympärillämme on suunnaton määrä herkkuja kun vain tajuamme etsiä ja hyödyntää niitä.

      Poista

Kiitos kun laitoit viestiä!
Terkuin, Kulinaari